Perunkirjoitus, perukirja ja perintöverotus

Perunkirjoitus, perukirja ja perintöverotus 2026 — käytännön asiantuntijaopas

Perunkirjoitus on lakisääteinen mutta käytännössä varsin konkreettinen toimitus. Se tehdään kuoleman jälkeen, ja sen tuloksena syntyvä perukirja toimii samanaikaisesti:

• kuolinpesän osakasluettelo
• varojen ja velkojen luettelo kuolinpäivältä
• perintöverotuksen lähtöasiakirja Verohallinnolle

Perusta on perintökaaressa (Finlex). Käytännön menettelyt ja verotusohjeet löytyvät Vero.fi:stä.

Jos haluat tehdä perunkirjoituksen digitaalisesti vaihe vaiheelta, voit käyttää palvelua perukirja.io.

Perunkirjoitusprosessi tiiviisti

1. Kuoleman jälkeen selvitetään osakkaat ja tilataan sukuselvitykset.
2. Kootaan vainajan ja tarvittaessa lesken varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan.
3. Arvostetaan omaisuus käypään arvoon.
4. Järjestetään perunkirjoitustilaisuus.
5. Toimitetaan perukirja Verohallinnolle.
6. Odotetaan perintöverotuspäätökset perinnönsaajille.

Perunkirjoituksesta vastaa käytännössä pesänilmoittaja, yleensä leski tai lapsi. Lisäksi tarvitaan kaksi uskottua miestä.

Määräajat ja aikataulu

Toimenpide	Määräaika	Huomio
Perunkirjoitustilaisuus	3 kuukautta kuolemasta	Lasketaan kuolinpäivästä
Perukirjan toimittaminen Verohallintoon	1 kuukausi perunkirjoituksesta	Yleensä OmaVerossa
Lisäajan hakeminen perunkirjoitukseen	Ennen 3 kuukauden määräajan päättymistä	Hae ajoissa, perustelu pakollinen
Täydennysperukirja	1 kuukausi tiedon saamisesta	Toimitetaan Verohallintoon 1 kuukaudessa laatimisesta

Käytännön muistisääntö: jos määräpäivä osuu viikonlopulle, lisäaikahakemus on jätettävä jo edeltävänä arkipäivänä.

Verohallinnon käsittelyaika on usein noin 6–12 kuukautta. Perintövero maksetaan päätöksen eräpäivien mukaan, vaikka päätöksestä haettaisiin oikaisua.

Myöhästymisseuramuksissa käytännön raja on tärkeä: jos perukirja on yli 60 päivää myöhässä, veronkorotusriski kasvaa selvästi.

Tarvittavat asiakirjat

Aina tarvittavat asiakirjat

• Katkeamaton sukuselvitys vainajasta 15 vuoden iästä kuolemaan asti: DVV ja tarvittaessa seurakuntien aluekeskusrekisterit
• Elossaolotodistukset niistä perillisistä, joiden elossaolo ei ilmene muuten
• Mahdollinen testamentti
• Mahdollinen avioehtosopimus
• Mahdolliset aiemmat ositus- tai jakokirjat

Omaisuuskohtaiset asiakirjat

• Pankit: saldotodistukset kuolinpäivältä
• Asunto-osakkeet: isännöitsijäntodistus ja arviokirja
• Kiinteistöt: lainhuuto, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote Maanmittauslaitokselta
• Metsä: metsäsuunnitelma tai metsäarvio
• Arvopaperit: arvo-osuustiliotteet ja rahastoraportit kuolinpäivältä
• Ajoneuvot: rekisteritiedot ja käyvän arvon selvitys
• Vakuutukset: korvauspäätökset, takaisinostoarvot, edunsaajamääräykset
• Velat ja kulut: velkatodistukset, laskut, hautaus- ja perunkirjoituskulut

Mitä perukirjan pitää sisältää

Hyvin laadittu perukirja sisältää vähintään:

1. Perunkirjoitustilaisuuden aika ja paikka sekä vainajan perustiedot.
2. Kuolinpesän osakkaat ja osakkuusperusteet.
3. Liiteluettelon.
4. Lesken varat ja velat, jos vainaja oli avioliitossa.
5. Lesken ilmoitukset, kuten tasinkoprivilegi ja hallintaoikeus.
6. Vainajan varat käypään arvoon.
7. Vainajan velat ja vähennyskelpoiset kulut.
8. Yhteenvetolaskelman.
9. Lahjat, ennakkoperinnöt ja vakuutuskorvaukset verotusta varten.
10. Pesänilmoittajan ja uskottujen miesten allekirjoitukset.

Perukirjan osakasluettelo voidaan tarvittaessa vahvistaa DVV:ssä, mikä helpottaa myöhempää asiointia pankeissa ja viranomaisissa.

Omaisuuden arvostus perukirjassa

Perusperiaate on aina sama: omaisuus arvostetaan kuolinpäivän käypään arvoon. Tämä tarkoittaa todennäköistä luovutushintaa markkinoilla.

Omaisuuslaji	Pääsääntö	Tyypillinen näyttö
Pankkitalletukset	Nimellisarvo + kertynyt korko	Pankin saldotodistus
Asunto-osake	Markkina-arvo miinus yhtiölainaosuus	Isännöitsijäntodistus + arviokirja
Kiinteistö	Vertailukaupat ja markkina-arvio	Arviokirja + Maanmittauslaitoksen asiakirjat
Pörssiosakkeet	Kuolinpäivän noteeraus	Välittäjän raportti
Rahastot	Kuolinpäivän NAV tai lähin päivä	Rahastoyhtiön raportti
Listaamattomat osakkeet	Vertailuluovutus tai substanssi- ja tuottoarvo	Tilinpäätökset, arvonmääritys
Metsätila	Summa-arvomenetelmä	Metsäsuunnitelma tai metsäarvio
Ajoneuvot	Markkinavertailu	Myynti-ilmoitukset, asiantuntija-arvio
Koti-irtaimisto	Tavanomainen irtaimisto verovapaa 7 500 euroon asti	Kokonaisarvio, arvotavarat erikseen

Tärkeä vero- ja myyntivaikutus: perintöverotuksessa vahvistettu arvo toimii yleensä myöhemmin hankintamenona luovutusvoittoverotuksessa. Aliarvostus voi nostaa myöhempää myyntivoittoveroa.

Ositus, lesken oikeudet ja perinnönjako

Ositus ennen perinnönjakoa

Jos vainaja oli avioliitossa, ositus tai erottelu ratkaisee, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä jää kuolinpesään.

• Ei avioehtoa: ositus puolittamisperiaatteella
• Täysi avioehto: omaisuuden erottelu, ei tasinkoa
• Osittainen avioehto: osa omaisuudesta ositukseen, osa erotteluun

Tasinkoprivilegi

Jos leski on varakkaampi, hän voi vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentin tasinkoprivilegiin eikä luovuta omaisuuttaan tasinkona perillisille. Tämä on henkilökohtainen oikeus, joka on kirjattava nimenomaisesti perukirjaan.

Lesken hallintaoikeus

Leskellä on perintökaaren mukainen vähimmäissuoja yhteiseen kotiin ja tavanomaiseen asuntoirtaimistoon, jos leskellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa.

Hallintaoikeus vaikuttaa verotukseen:

hallintaoikeuden arvo = omaisuuden arvo × ikäkerroin × vuosituotto

Usein vuosituotto on 5 %, mutta vapaa-ajan asunnossa käytetään tyypillisesti 3 %.

Ikä	Kerroin
Alle 44	12
44–52	11
53–58	10
59–63	9
64–68	8
69–72	7
73–76	6
77–81	5
82–86	4
87–91	3
92 tai yli	2

Perinnönjako

Perinnönjaolle ei ole omaa lakisääteistä määräaikaa. Käytännössä jako kannattaa tehdä vasta sen jälkeen, kun osakkuus, varat, velat ja mahdollinen ositus on selvitetty huolellisesti.

Lakimääräinen perimysjärjestys:

1. Rintaperilliset
2. Leski, jos rintaperillisiä ei ole
3. Vanhemmat
4. Sisarukset ja heidän jälkeläisensä
5. Isovanhemmat ja heidän lapsensa

Serkut eivät peri lain nojalla.

Perintöverotus 2026

Vuonna 2026 perintöveron alaraja on 30 000 euroa per perinnönsaaja. Kun osuus on 30 000 euroa tai enemmän, vero lasketaan taulukon mukaan koko verotettavasta osuudesta.

Veroluokka I

Verotettava osuus	Alarajan vero	Ylittävä osa
30 000–40 000	100 €	7 %
40 000–60 000	800 €	10 %
60 000–200 000	2 800 €	13 %
200 000–1 000 000	21 000 €	16 %
Yli 1 000 000	149 000 €	19 %

Veroluokka II

Verotettava osuus	Alarajan vero	Ylittävä osa
30 000–40 000	100 €	19 %
40 000–60 000	2 000 €	25 %
60 000–200 000	7 000 €	29 %
200 000–1 000 000	47 600 €	31 %
Yli 1 000 000	295 600 €	33 %

Keskeiset vähennykset 2026

• Puolisovähennys: 90 000 €
• Alaikäisyysvähennys: 60 000 €
• Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa osuus: 7 500 €

Lahjat, ennakkoperinnöt ja vakuutuskorvaukset

Perukirjaan merkitään:

• vainajan antamat ennakkoperinnöt
• lahjat, jotka vaikuttavat perintöverotukseen, erityisesti kuolemaa edeltävän 3 vuoden lahjat perillisille ja testamentinsaajille
• henkivakuutuskorvaukset, myös silloin kun ne maksetaan suoraan edunsaajalle

Rintaperilliselle annettu lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, ellei lahjakirjassa todeta toisin.

Vakuutuskorvauksissa on erotettava:

• kuolinpesälle maksettava korvaus, joka kuuluu varoihin
• edunsaajalle maksettava korvaus, joka ilmoitetaan lisätiedoissa verotusta varten

Yleisimmät virheet

1. Sukuselvitysketju jää vajaaksi.
2. Omaisuuden arvot perustuvat arvauksiin eikä näyttöön.
3. Lesken varat jätetään ilmoittamatta.
4. Tasinkoprivilegiä ei kirjata perukirjaan.
5. Hallintaoikeus kirjataan epätarkasti.
6. Vakuutuskorvaukset puuttuvat lisätiedoista.
7. Kolmen vuoden lahjat jäävät ilmoittamatta.
8. Määräajat ylitetään ilman lisäaikahakemusta, etenkin yli 60 päivän myöhästyksellä.
9. Alaikäisen osakkaan edunvalvojan sijaista ei haeta, vaikka eturistiriita on ilmeinen.
10. Ylivelkaisessa pesässä velkoja maksetaan valikoivasti ennen kokonaiskuvan varmistamista.

Käytännön vinkit onnistuneeseen perunkirjoitukseen

• Tilaa sukuselvitykset heti DVV:stä ja tarvittaessa seurakunnilta.
• Pyydä pankeista saldotodistukset kaikista asiakkuuksista.
• Dokumentoi jokaisen arvon peruste.
• Säilytä tositteet vähintään kuusi vuotta verovuoden päättymisestä.
• Toimita perukirja ensisijaisesti OmaVerossa.
• Jos tieto puuttuu määräajan lähestyessä, hae lisäaikaa ajoissa.
• Käytä asiantuntijaa, jos pesässä on yritysvarallisuutta, ulkomaisia varoja, riitaisuutta tai monimutkainen uusperhetilanne.

Milloin asiantuntija kannattaa ottaa mukaan heti

Asiantuntijan käyttö on yleensä perusteltua jo alkuvaiheessa, jos mukana on:

• listaamattoman yhtiön osakkeita tai sukupolvenvaihdoshuojennuksen tarve
• laaja metsä- tai maatalousomaisuus
• kansainvälisiä omaisuuseriä
• alaikäisiä osakkaita ja eturistiriitatilanne
• riitainen osakasjoukko
• epäily pesän maksukyvyttömyydestä

Näissä tilanteissa varhainen juridinen ja verotuksellinen ohjaus säästää usein enemmän kuin se maksaa. Virheiden korjaaminen jälkikäteen tulee tavallisesti kalliimmaksi.

perukirja.io tarjoaa vaiheittaisen opastuksen koko perunkirjoitusprosessiin — videoita, tarkistuslistoja ja tekoälyavustajan, joka vastaa kysymyksiisi reaaliajassa. Palvelu on suunniteltu erityisesti niille, jotka haluavat hoitaa perunkirjoituksen itse mutta kaipaavat selkeää ohjausta.

Lisätietoja virallisilta sivuilta: Verohallinto — perunkirjoitus ja perukirja, DVV — sukuselvitys, Maanmittauslaitos, Finlex — perintökaari.