Perunkirjoituksen asiakirjat

Johdanto

Perunkirjoituksen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin tarvittavat asiakirjat on koottu. Mitä aikaisemmin liitteet, todistukset ja varallisuustiedot saadaan kasaan, sitä helpommin koko prosessi etenee.

Tällä sivulla saat käytännön listan tärkeimmistä asiakirjoista sekä ohjeen siihen, mitä kannattaa pyytää heti ja mitä voi täydentää myöhemmin.

Perheoikeudelliset ja perintöä koskevat asiakirjat

Perunkirjoituksen ensimmäinen analyyttinen vaihe kohdistuu vainajan elinaikanaan tekemiin oikeustoimiin ja tahdonilmauksiin, jotka muuttavat lakisääteistä perimisjärjestystä. Näiden asiakirjojen puuttuminen perukirjan liitteistä voi johtaa virheelliseen verotukseen tai pahimmillaan jo jaetun perinnön palautusvelvollisuuteen.

Perukirjan ehdottomiin ja pakollisiin liitteisiin kuuluvat vainajan laatima testamentti sekä mahdollinen avioehtosopimus. Testamentti määrittää, onko lakisääteisten rintaperillisten lisäksi olemassa yleistestamentinsaajia, joista tulee kuolinpesän virallisia osakkaita, tai legaatinsaajia, joille on määrätty tietty yksilöity omaisuuserä. Avioehtosopimus puolestaan on ratkaisevassa asemassa määritettäessä lesken oikeuksia. Mikäli avio-oikeutta ei ole poissuljettu, leski on kuolinpesän osakas omaisuuden ositukseen saakka, ja hänellä voi olla oikeus saada verovapaata tasinkoa kuolinpesästä.

Mikäli vainajan aiemmin kuolleen puolison jälkeen ei ole vielä toimitettu ositusta ja perinnönjakoa, on kyseisen aiemmin kuolleen puolison perukirja sekä myöhemmin mahdollisesti laaditut ositus- ja perinnönjakokirjat toimitettava nykyisen perukirjan liitteinä. Tämän asiakirjaketjun tarkoituksena on todentaa, mikä osa nykyisestä varallisuudesta on todellisuudessa peräisin aiemmin kuolleelta puolisolta, mikä vaikuttaa suoraan perintöverotuksen kohdentumiseen. Lisäksi perukirjaan on sisällytettävä tiedot vainajan antamista merkittävistä lahjoista ja ennakkoperinnöistä. Rintaperillisille annetut lahjat katsotaan lain mukaan ennakkoperinnöksi, ellei lahjakirjassa ole nimenomaisesti toisin määrätty. Kaikki kolmen vuoden sisällä ennen kuolemaa annetut lahjat on ilmoitettava perukirjassa riippumatta lahjansaajasta, sillä Verohallinto laskee perintö- ja lahjaverolain nojalla ne osaksi perintöverotettavaa kokonaisuutta estääkseen veronkierron kuolinvuoteella tehdyillä lahjoituksilla. Näin ollen kaikki asiaan liittyvät lahjakirjat ja kauppakirjat on kerättävä osaksi perunkirjoituksen tausta-asiakirjoja.

Perillisaseman todentaminen: Sukuselvitys ja virkatodistukset

Kuolinpesän osakasluettelon virheettömyys on perunkirjoituksen tärkein yksittäinen tavoite. Tämän todentamiseksi vaaditaan aukoton sukuselvitys, joka muodostuu virkatodistusten ketjusta. Lainsäädäntö edellyttää, että vainajan elämänvaiheet on todennettava virallisilla asiakirjoilla 15 vuoden iästä alkaen aina kuolinpäivään saakka.

Sukuselvityksen hankintakanava määräytyy vainajan syntymäajan ja uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Digitaalisen väestötietojärjestelmän rajallisuuden vuoksi todistusketjun kokoaminen vaatii usein useiden eri viranomaisten kontaktointia.

Vainajan tilanne ja ajanjakso	Asiakirjan tilauspaikka	Asiakirjan sisältö ja merkitys
Kuulunut kirkkoon, aika ennen 1.10.1999	Evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon aluekeskusrekisteri	Sukuselvitysmuotoinen virkatodistus. Todentaa perilliset ja asuinpaikat kirkonkirjojen perusteella. Välttämätön ennen vuotta 1984 syntyneille.
Ei kuulunut kirkkoon / Aika 1.10.1999 jälkeen	Digi- ja väestötietovirasto (DVV)	DVV:n sukuselvitys. Kokoaa tiedot sähköisestä väestötietojärjestelmästä. Voi tilata itsepalveluna verkkopankkitunnuksilla.
Asunut luovutetuilla alueilla	Kansallisarkisto	Todistaa perhesuhteet ja asuinpaikat toista maailmansotaa edeltävältä ajalta.
Asunut tai asuu vakituisesti ulkomailla	Asuinvaltion viranomainen / Julkinen notaari / Suomen edustusto	Vastaava ulkomainen asiakirja tai elossaolotodistus. Saattaa edellyttää Apostille-leimaa tai virallista käännöstä.

Asiakirjoja kerättäessä on huomioitava väestötietojärjestelmän historialliset puutteet. Esimerkiksi 1970-luvun alun digitoinnin yhteydessä järjestelmään vietiin vain osa perhesuhteista, minkä vuoksi ennen lokakuuta 1973 kotoa muuttaneet lapset saattavat puuttua sähköisistä otteista. Mikäli vainaja oli lapseton, sukuselvityksen on ulotuttava vainajan vanhempiin ja tarvittaessa sisaruksiin tai jopa isovanhempiin sen varmistamiseksi, että oikeat lakisääteiset perilliset on kartoitettu.

Lisäksi jokaisesta kuolinpesän osakkaasta on esitettävä elossaolotodistus, mikäli heidän elossaolonsa ei käy ilmi suoraan vainajan sukuselvityksestä. Tämä koskee erityisesti ulkomailla asuvia perillisiä, joiden elossaolon todistaminen on ehdoton edellytys osakasluettelon vahvistamiselle. Elossaolotodistuksen voi tilata DVV:n itsepalvelusta, mikäli osakas asuu Suomessa.

Pankkiasiakirjat ja digitaalisen varallisuuden inventointi

Pankkiasiakirjat muodostavat numeerisen perustan kuolinpesän varojen ja velkojen arvonmääritykselle. Finanssialan lainsäädäntö ja pankkien omat compliance-säännöt edellyttävät tarkkaa dokumentaatiota ennen kuin kuolinpesän asioita voidaan hoitaa.

Perunkirjoitusta varten pankeista on tilattava viralliset saldotodistukset, jotka osoittavat vainajan kaikkien tilien, rahasto-osuuksien ja arvo-osuustilien saldot täsmälleen kuolinpäivän mukaisessa arvossa. Saldotodistuksen lisäksi on välttämätöntä hankkia tiliotteet kuolinpäivän ja perunkirjoituspäivän väliseltä ajalta. Tilitapahtumien dokumentointi on kriittistä, jotta voidaan todentaa, mitä pesän kuluja (kuten hautauskuluja tai sähkölaskuja) on maksettu pesän varoista ennen virallista perunkirjoitusta.

Mikäli vainajalla oli pankissa tallelokero, sen olemassaolo ja sisältö on dokumentoitava erillisellä asiakirjalla. Tallelokeron avaaminen edellyttää pankin edustajan sekä vähintään kahden kuolinpesän osakkaan tai uskotun miehen läsnäoloa. Tilaisuudesta laaditaan tallelokeron inventaariopöytäkirja, johon luetteloidaan yksityiskohtaisesti kaikki lokerosta löytynyt omaisuus, kuten käteinen, arvopaperit, korut tai asiakirjat (esimerkiksi testamentti). Tämä pöytäkirja liitetään perukirjan tausta-asiakirjoihin.

Finanssialan digitalisoituessa perinteisten pankkiasiakirjojen rinnalle on tullut digitaalinen perintö. Verkkopalveluiden, pilvitallennustilojen ja kryptovaluuttojen dokumentointi asettaa uusia vaatimuksia. Kryptovaluuttalompakoiden (kuten Bitcoin tai Ethereum) saldot ja PayPal-tilien varat ovat juridisesti täysin rinnastettavissa pankkivaroihin, ja ne on sisällytettävä perukirjaan euromääräisiksi muutettuina kuolinpäivän vaihtokurssin mukaisesti. Sosiaalisen median tilien ja muiden digitaalisten oikeuksien hallinnointi edellyttää usein englanninkielisten virkatodistusten ja perukirjakopioiden toimittamista globaaleille palveluntarjoajille, jotta tilit voidaan sulkea tai siirtää perillisille tietoturvallisesti.

Omaisuus- ja kiinteistöasiakirjat sekä asiantuntija-arviot

Suomalaisten kuolinpesien arvokkain yksittäinen omaisuuserä on tyypillisesti kiinteä omaisuus ja asunto-osakkeet. Näiden asiakirjojen keräämisessä korostuu varallisuuden oikean ja objektiivisen käyvän arvon määrittäminen, sillä perukirjaan merkitty arvo toimii myöhemmin omaisuuden hankintamenona luovutusvoittoverotuksessa.

Omaisuuden tyyppi	Vaadittavat asiakirjat	Asiakirjan sisältö ja merkitys arvonmäärityksessä
Asunto-osake	Isännöitsijäntodistus	Lakisääteinen todistus (asetus 365/2010), josta ilmenevät huoneiston omistajat, yhtiövastikkeet, yhtiölainaosuudet ja taloyhtiön merkittävät korjaustarpeet. Välttämätön asunnon nettoarvon laskemiseksi.
Asunto-osake	Yhtiöjärjestys ja tilinpäätös	Liitetään usein isännöitsijäntodistukseen. Paljastaa lunastuslausekkeet ja taloyhtiön taloudellisen tilan, jotka vaikuttavat asunnon myytävyyteen ja käypään arvoon.
Kiinteistö (esim. omakotitalo, mökki)	Lainhuutotodistus ja rasitustodistus	Maanmittauslaitokselta tilattavat otteet. Todistavat yksiselitteisesti omistusoikeuden, kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset (panttioikeudet) sekä mahdolliset käyttöoikeudet, kuten elinikäiset hallintaoikeudet.
Kiinteistö / Asunto-osake	Hinta-arviokirja (LKV / AKA)	Laillistetun kiinteistönvälittäjän tai auktorisoidun arvioijan laatima kirjallinen asiantuntijalausunto omaisuuden todennäköisestä myyntihinnasta kuolinpäivänä. Vahva näyttö Verohallinnolle.

Lainsäädännön ja Verohallinnon syventävien ohjeiden mukaan omaisuus on arvostettava sen käypään arvoon, ei esimerkiksi verotusarvoon. Arvonmääritys on ensisijaisesti uskottujen miesten vastuulla, ja he vahvistavat perukirjan allekirjoituksillaan arvioineensa pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaisesti. Mikäli arvonmäärityksessä tapahtuu vakava virhe ja omaisuus aliarvostetaan tarkoitushakuisesti perintöveron minimoimiseksi, uskotut miehet ja kuolinpesän ilmoittaja voivat syyllistyä veropetokseen. Tästä syystä ulkopuolisen asiantuntijan (LKV) laatima kirjallinen arviokirja on yksi tärkeimmistä perunkirjoituksen tausta-asiakirjoista, joka suojaa osakkaita myöhemmiltä veroseuraamuksilta.

Yritysomaisuus, metsätilat ja vakuutusasiakirjat

Kuolinpesän asiakirjahallinto monimutkaistuu merkittävästi, mikäli vainaja harjoitti liiketoimintaa, omisti maa- tai metsätaloutta taikka hänellä oli laajoja henkivakuutuksia. Näiden omaisuuserien osalta perukirja toimii usein pohjana myöhemmille sukupolvenvaihdoshuojennuksille.

Yritysomaisuuden arvostaminen edellyttää yrityksen taloudellisten asiakirjojen syvällistä läpikäyntiä. Noteeraamattomien osakeyhtiöiden tai toiminimien osalta perukirjan tausta-aineistoon on liitettävä yrityksen viimeisin vahvistettu tilinpäätös. Tilinpäätöksen keskeisimmät asiakirjat, tase ja tuloslaskelma, osoittavat yrityksen nettovarallisuuden sekä sen kyvyn tuottaa liikevoittoa. Verohallinto käyttää näitä asiakirjoja laskiessaan yritysvarallisuudelle laskennallisen tuottoarvon ja substanssiarvon, jotka määrittävät osakkeiden verotusarvon. Mikäli liiketoimintaa ei jatketa, perukirjassa on esitettävä laskelmat mahdollisista realisoituvista veroista, jotka vähentävät yrityksen käypää arvoa.

Metsätilojen periytyminen on yleistä, ja sen arvonmääritys ei voi perustua pelkkiin historiallisiin ostotietoihin. Perunkirjoitusta varten on tilattava ajantasainen, maastotarkistettu metsäarvio tai metsätaloussuunnitelma. Metsäalan ammattilaisen laatima asiakirja erittelee puuston arvon, taimikot ja maapohjan arvon. Oikein laadittu metsäarvio on edellytys sille, että perilliset voivat myöhemmin hyödyntää metsävähennysoikeutta tai toteuttaa verotehokkaan sukupolvenvaihdoksen.

Vakuutusasiakirjojen osalta lainsäädäntö tekee tiukan rajannen kuolinpesän varojen ja edunsaajille maksettavien korvausten välille. Vainajan henkivakuutuksista on pyydettävä vakuutusyhtiöltä todistus, josta ilmenee kuolemantapauskorvauksen määrä sekä ennen kaikkea vakuutussopimuksen edunsaajamääräys. Mikäli edunsaajaksi on nimetty "omaiset" tai yksilöidyt henkilöt, vakuutuskorvaus maksetaan suoraan heille, eikä se ole juridisesti osa kuolinpesän jaettavaa varallisuutta. Vaikka tällainen korvaus ei kuulu pesän säästöön, lainsäädäntö velvoittaa ilmoittamaan sen perukirjassa verotusta varten, sillä se on perintöveron alaista tuloa saajalleen. Omaisuusvakuutusten (esim. kotivakuutus) siirtäminen tai irtisanominen edellyttää vakuutusyhtiölle toimitettavaa kopiota perukirjan osakasluettelosta sekä valtakirjaa osakkailta.

Laina- ja velka-asiakirjat sekä vähennyskelpoisten kulujen todentaminen

Perintövero lasketaan kuolinpesän puhtaasta säästöstä, joka saadaan vähentämällä vainajan varoista hänen velkansa sekä tietyt pesänselvitykseen liittyvät kustannukset. Näiden vähennysten hyödyntäminen edellyttää tarkkaa dokumentaatiota.

Saldotodistusten ohella on hankittava velkakirjat ja laskelmat kaikista vainajan luotoista, kuten asuntolainoista, opintolainoista, kulutusluotoista ja luottokorttiveloista. Mikäli vainaja oli antanut takauksia toisten henkilöiden veloista, myös nämä takaussitoumukset on liitettävä asiakirjoihin, sillä ne edustavat pesän ehdollista vastuuta. Ennen perunkirjoitusta erääntyneet, vainajan elinaikaan kohdistuvat sähkölaskut, sairaalalaskut ja yhtiövastikkeet kootaan yhteen ja merkitään perukirjaan pesän veloiksi.

Lainsäädäntö sallii myös kohtuullisten hautaus- ja perunkirjoituskulujen vähentämisen pesän varoista. Asiakirjoihin on kerättävä alkuperäiset kuitit tai laskut hautaustoimistolta, pitopalvelulta, lehti-ilmoituksista ja seurakunnalta. Koska hautakiven hankinta tai kaiverrus tapahtuu usein vasta perunkirjoituksen jälkeen, uskotut miehet voivat kirjata perukirjaan luotettavan arvion näistä tulevista kustannuksista, jotta ne saadaan vähennettyä verotuksessa. Samoin asiantuntijapalkkiot, kuten lakitoimiston lasku perukirjan laatimisesta ja asiakirjojen tilauskulut, dokumentoidaan vähennyskelpoisina kuluina. Näitä kuitteja ei lähtökohtaisesti toimiteta Verohallinnolle perukirjan liitteenä, mutta ne on säilytettävä kuolinpesän arkistossa mahdollista verotarkastusta varten.

Miten kerätä perunkirjoitus asiakirjat: Prosessin hallinta ja ladattava tarkistuslista

Asiakirjojen kerääminen on syytä aloittaa heti kuolemantapauksen jälkeen, sillä viranomaisten, kuten DVV:n ja seurakuntien, toimitusajat sukuselvityksille voivat ruuhkatilanteissa kestää useita viikkoja. Prosessin tehokas hallinta edellyttää systemaattista lähestymistapaa, ja usein on suositeltavaa, että osakkaat valtuuttavat yhden henkilön tai ulkopuolisen asiantuntijan hoitamaan asiakirjatilaukset valtakirjalla.

Menestyksekäs perunkirjoitusprosessi noudattaa tyypillisesti seuraavaa kronologiaa:

1. Välittömät toimet: Tilataan vainajan ja mahdollisten aiemmin kuolleiden perillisten sukuselvitykset. Tämä käynnistää kriittisen polun, sillä ilman aukotonta virkatodistusketjua osakasluetteloa ei voida vahvistaa.
2. Varallisuuden kartoitus: Valtuutettu asianhoitaja pyytää pankeilta saldotodistukset ja tilitapahtumaotteet. Tallelokerot avataan ja inventoidaan.
3. Arvonmääritys: Tilataan isännöitsijäntodistukset, lainhuutotodistukset ja pyydetään asiantuntija-arviot kiinteistönvälittäjiltä tai metsäasiantuntijoilta.
4. Perheoikeudellinen analyysi: Etsitään testamentit, avioehdot ja selvitetään annetut ennakkoperinnöt.
5. Kulujen dokumentointi: Kootaan kuitit hautaus- ja sairaalakuluista.

Alla on esitetty jäsennelty asiantuntijatason tarkistuslista, jota kuolinpesän hoitajat voivat hyödyntää asiakirjojen keräämisen seurannassa. Tämä taulukko toimii kattavana ohjeistuksena sille, mistä asiakirjat hankitaan ja mikä niiden juridinen funktio on.

Asiakirjakategoria	Vaadittava asiakirja	Mistä tilataan / Miten kerätään	Asiakirjan tarkoitus ja huomioitavaa
Henkilö- ja sukutiedot	Sukuselvitys (aukoton ketju 15v alkaen)	DVV, kirkon aluekeskusrekisterit, Kansallisarkisto	Määrittää lailliset perilliset. Välttämätön osakasluettelon vahvistamiseksi DVV:ssä.
Henkilö- ja sukutiedot	Elossaolotodistukset	DVV (Suomessa asuvat), ulkomaiset notaarit	Varmistaa, että osakkaat olivat elossa kuolinhetkellä. Erityisen tärkeä ulkomailla asuville osakkaille.
Perintöasiakirjat	Testamentti ja avioehtosopimus	Vainajan kotiarkisto, tallelokero	Määrittää poikkeukset lakisääteiseen perimisjärjestykseen ja lesken aseman.
Perintöasiakirjat	Aiemmat perukirjat ja osituskirjat	Käräjäoikeus, vainajan arkisto	Tarvitaan, jos vainajan aiemmin kuolleen puolison pesä on ollut jakamatta.
Pankkiasiakirjat	Saldotodistukset ja tiliotteet	Vainajan pankit (esim. OP, Nordea)	Todentaa tilien, rahastojen ja lainojen saldot kuolinpäivänä sekä maksetut laskut.
Pankkiasiakirjat	Tallelokeron inventaariopöytäkirja	Pankin toimihenkilö ja 2 osakasta/uskottua miestä	Kirjaa ylös tallelokeron sisällön perunkirjoitusta varten.
Asunto-osakkeet	Isännöitsijäntodistus ja yhtiöjärjestys	Taloyhtiön isännöitsijätoimisto	Sisältää tiedot omistuksesta, yhtiövastikkeista, lainaosuuksista ja tulevista remonteista.
Kiinteistöt	Lainhuutotodistus ja rasitustodistus	Maanmittauslaitos	Todistaa kiinteistön omistusoikeuden ja siihen kohdistuvat rasitteet tai kiinnitykset.
Omaisuuden arvo	Hinta-arviokirja (LKV, AKA, Metsäarvio)	Kiinteistönvälittäjät, metsäasiantuntijat	Objektiivinen arvio käyvästä markkina-arvosta. Suojaa veroseuraamuksilta myöhemmin.
Vakuutukset	Todistus kuolemantapauskorvauksista	Vainajan vakuutusyhtiöt	Sisältää edunsaajamääräyksen. Ilmoitettava erikseen, ei usein kuulu pesän säästöön.
Kulut ja velat	Kuitit ja velkakirjat	Hautaustoimisto, velkojat, sairaala	Todentaa vähennyskelpoiset hautauskulut, sairaalalaskut ja perunkirjoituskulut.
Yritysasiakirjat	Tase ja tuloslaskelma	Yrityksen kirjanpitäjä / Kaupparekisteri	Tarvitaan noteeraamattomien yritysten osakkeiden tai toiminimen arvonmääritykseen.
Digitaalinen omaisuus	Kryptolompakon saldot / Pilvipalvelut	Palveluntarjoajat (Binance, Coinbase jne.)	Muutetaan euroiksi kuolinpäivän kurssilla. Tilien sulkeminen vaatii usein englanninkielisen virkatodistuksen.

Asiakirjojen toimittaminen viranomaisille: Verohallinto ja DVV

Kun perunkirjoitustilaisuus on pidetty, perukirja on allekirjoitettu uskotun miesten ja pesän ilmoittajan toimesta, asiakirjakokonaisuus on valmis toimitettavaksi viranomaisille. On olennaisen tärkeää ymmärtää, että Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto vaativat toisistaan poikkeavia asiakirjakokonaisuuksia.

Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, ja toimitus suoritetaan nykyisin ensisijaisesti sähköisesti OmaVero-palvelussa. Verohallinnon ohjeistus asiakirjojen laajuudesta on rajattu: Verohallinnolle toimitetaan ainoastaan kopiot perukirjasta, testamenteista, avioehtosopimuksista ja aiemmista ositus- ja perinnönjakokirjoista. Verohallinto on nimenomaisesti ohjeistanut, että perukirjan liitteeksi ei tarvitse eikä pidä lähettää pankkien saldotodistuksia, kuitteja kuolinpesän kuluista tai virkatodistuksia ja sukuselvityksiä. Nämä tausta-asiakirjat säilytetään alkuperäisinä kuolinpesän omassa arkistossa, ja Verohallinto pyytää niitä nähtäväkseen vain, mikäli verotusta toimitettaessa ilmenee epäselvyyksiä. Myöhästyminen toimituksessa tai olennaisten perheoikeudellisten asiakirjojen pimittäminen johtaa myöhästymismaksuun tai veronkorotukseen.

Toisin kuin Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ei osallistu perintöverotukseen, mutta se on ainoa viranomainen, joka voi siviilioikeudellisesti vahvistaa perukirjan osakasluettelon oikeellisuuden. Osakasluettelon vahvistaminen on vahvasti suositeltavaa, sillä pankit, kiinteistönvälittäjät ja Maanmittauslaitos vaativat vahvistuksen ennen kuin kuolinpesä voi myydä kiinteistöjä tai asunto-osakkeita. DVV:lle tehtävään vahvistushakemukseen on toimitettava täydelliset ja alkuperäistä vastaavat sukuselvitykset, elossaolotodistukset sekä testamentit ja avioehdot. DVV tutkii näiden asiakirjojen perusteella virkatodistusketjun aukottomuuden. Vahvistamisesta peritään tapauksesta riippuen joko 137 euron tai 245 euron suuruinen viranomaismaksu.

Perunkirjoituksen asiakirjat muodostavat juridisen kokonaisuuden, jossa jokaisella dokumentilla – sukuselvityksestä isännöitsijäntodistukseen ja tallelokeron inventaariosta metsäarvioon – on tarkasti määritelty roolinsa kuolinpesän verotuksessa ja oikeusturvassa. Perukirjan rakenteen hahmottamisessa voi auttaa myös valmis perukirja malli, joka näyttää, miten tiedot jäsennetään asiakirjaan. Jos haluat käytännönläheisen oppaan koko laadintaprosessiin, lue myös miten tehdä perukirja. Yksityiskohtainen ja asiantuntijavetoinen asiakirjahallinto minimoi viranomaisviiveet, ehkäisee osakkaiden väliset riitatilanteet ja turvaa omaisuuden taloudellisen arvon siirrettäessä varallisuutta seuraavalle sukupolvelle.

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä asiakirjat tarvitaan perunkirjoitukseen?

Tavallisesti tarvitaan ainakin sukuselvitys, virkatodistukset, testamentti, avioehto, pankkitiedot sekä tiedot omaisuudesta, veloista ja kuluista.

Miksi sukuselvitys on tärkeä?

Sukuselvitys auttaa osoittamaan, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita ja keillä on oikeus osallistua päätöksentekoon.

Tarvitaanko pankkien saldotiedot?

Kyllä, koska varallisuuden ja velkojen selvittäminen perustuu ajantasaisiin tietoihin.

Voiko puuttuva liite viivästyttää prosessia?

Kyllä, puutteelliset liitteet voivat hidastaa sekä perukirjan valmistumista että myöhempiä vaiheita.