Perintövero taulukko

Johdanto

Kun läheinen ihminen menehtyy, omaiset joutuvat surun lisäksi hoitamaan myös kuolinpesän raha-asioita. Yksi ensimmäisistä kysymyksistä on käytännöllinen: paljonko perintöveroa pitää maksaa? Suomessa perintövero perustuu progressiiviseen asteikkoon, eli vero kasvaa perinnön arvon mukana. Siksi perintöverotaulukko on hyvä ottaa heti esiin.

Perintöverotaulukko voi näyttää kuivalta numerolistalta. Käytännössä se on kuitenkin yksinkertainen työkalu. Riittää, kun tiedät kaksi asiaa: perillisen veroluokka ja perintöosuuden nettoarvo. Näiden tietojen pohjalta laskenta pysyy hallinnassa.

Tämä artikkeli toimii kattavana oppaana perintöverotaulukoihin. Käymme läpi veroluokat I ja II, esittelemme voimassa olevat veroprosentit ja näytämme, miten laskutoimitus tehdään oikein. Tavoitteena on antaa sinulle työkalut arvioida perinnön taloudelliset vaikutukset luotettavasti.

Perintöveron perusperiaatteet Suomessa

Ennen taulukoihin siirtymistä on hyvä ymmärtää muutama perusasia. Suomalainen perintöverotus on muuttunut vuosikymmenten saatossa, mutta ydinperiaate on säilynyt: läheisimpiä sukulaisia verotetaan lievemmin kuin kaukaisempia.

1. Henkilökohtaisuus: Perintöveroa ei makseta koko kuolinpesän summasta yhtenä könttänä. Jokaiselle perilliselle lasketaan vero erikseen hänen omasta osuudestaan. Jos pesässä on 100 000 euroa ja kaksi lasta, kumpikin maksaa veroa 50 000 euron osuudestaan. Jakotapa vaikuttaa siksi olennaisesti veron kokonaismäärään.
2. 20 000 euron raja: Pieniä perintöjä ei veroteta Suomessa. Jos perillisen osuus jää alle 20 000 euron, veroa ei mene lainkaan. Tasan 20 000 eurosta vero kuitenkin alkaa kertyä. Raja on pysynyt samana jo pitkään.
3. Nettoarvo: Vero lasketaan perinnön nettoarvosta. Tämä tarkoittaa, että omaisuuden arvosta on ensin vähennetty vainajan velat ja pesänselvityskulut (kuten hautajaiset). Perukirja on se virallinen asiakirja, johon nämä luvut kirjataan.
4. Vähennykset: Tietyillä perillisryhmillä on oikeus verovähennyksiin, jotka tehdään ennen taulukon soveltamista. Esimerkiksi leski saa vähentää osuudestaan 90 000 euroa ja alaikäinen lapsi 60 000 euroa.

Veroluokka I – Lähisukulaiset

Veroluokka I on "huojennettu" luokka, johon kuuluvat vainajan läheisimmät ihmiset. Veroprosentit ovat maltillisempia, koska lainsäädäntö pyrkii helpottamaan omaisuuden siirtymistä perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Taustalla on suomalainen ajatus kodin ja kertyneen varallisuuden säilymisestä suvun piirissä.

Veroluokkaan I kuuluvat:

• Vainajan aviopuoliso
• Vainajan lapset ja lapsenlapset (suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset)
• Vainajan vanhemmat ja isovanhemmat (suoraan ylenevässä polvessa olevat perilliset)
• Vainajan avopuoliso, jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet avioliitossa.
• Puolison lapsi (stepchild), jota kohtaan vainaja oli suoraan ylenevässä polvessa.
• Ottolapsi ja adoptiovanhemmat rinnastetaan täysin biologisiin sukulaisiin.

Veroluokka I taulukko (2026)

Tämä taulukko on voimassa kaikissa niissä perinnöissä, joissa kuolinpäivä on vuoden 2026 puolella.

Perintöosuuden arvo (€)	Vero alarajan kohdalla (€)	Veroprosentti ylittävältä osalta
20 000 – 40 000	100	7 %
40 000 – 60 000	1 500	10 %
60 000 – 200 000	3 500	13 %
200 000 – 1 000 000	21 700	16 %
yli 1 000 000	149 700	19 %

Miten taulukkoa luetaan? (Esimerkki I)

Kuvitellaan, että Pekka perii isältään 80 000 euroa.

1. Pekka kuuluu veroluokkaan I.
2. 80 000 euroa osuu välille 60 000 – 200 000 €.
3. Alarajan (60 000 €) kohdalla kiinteä vero on 3 500 €.
4. Lasketaan alarajan ylittävä osa: 80 000 € - 60 000 € = 20 000 €.
5. Lasketaan ylittävän osan vero: 20 000 € * 13 % (0,13) = 2 600 €.
6. Kokonaisvero: 3 500 € + 2 600 € = 6 100 €.

Tämä tarkoittaa, että Pekan perinnöstä valtion osuus on noin 7,6 %.

Veroluokka II – Muut sukulaiset ja vieraat

Veroluokka II on selvästi ankarampi. Se koskee perintöjä, jotka "poistuvat" ydinfamilian piiristä. Veroprosentit ovat lähes kaksinkertaiset I-luokkaan verrattuna. Monet kokevat tämän epäoikeudenmukaiseksi etenkin sisarusten kohdalla, mutta laki on tässä yksiselitteinen.

Veroluokkaan II kuuluvat:

• Sisarukset ja puolisisarukset
• Sisarusten lapset (sisaren- ja veljenlapset)
• Kaukaisemmat sukulaiset, kuten serkut, sedät ja tädit.
• Ystävät, tuttavat ja muut täysin ulkopuoliset testamentinsaajat.
• Avopuoliso, joka ei täytä I-luokan kriteerejä (esim. ei yhteisiä lapsia eikä aiempaa liittoa).

Veroluokka II taulukko (2026)

Perintöosuuden arvo (€)	Vero alarajan kohdalla (€)	Veroprosentti ylittävältä osalta
20 000 – 40 000	2 500	19 %
40 000 – 60 000	6 300	25 %
60 000 – 200 000	11 300	29 %
200 000 – 1 000 000	51 900	33 %
yli 1 000 000	315 900	35 %

Miten taulukkoa luetaan? (Esimerkki II)

Kuvitellaan, että Liisa perii lapsettomalta tädiltään 80 000 euroa.

1. Liisa kuuluu veroluokkaan II.
2. 80 000 euroa osuu välille 60 000 – 200 000 €.
3. Alarajan (60 000 €) kohdalla kiinteä vero on 11 300 €.
4. Lasketaan alarajan ylittävä osa: 80 000 € - 60 000 € = 20 000 €.
5. Lasketaan ylittävän osan vero: 20 000 € * 29 % (0,29) = 5 800 €.
6. Kokonaisvero: 11 300 € + 5 800 € = 17 100 €.

Huomautus: Vertaa Liisan ja Pekan veroa samasta 80 000 euron summasta. Pekka maksaa 6 100 €, Liisa 17 100 €. Ero on valtava, yli 11 000 euroa.

Miksi verotus on progressiivista?

Progressiivinen verotus tarkoittaa, että suuremmasta perinnöstä maksetaan suhteellisesti enemmän veroa. Taustalla on maksukykyperiaate: suuremman perinnön saajalla katsotaan olevan paremmat edellytykset osallistua yhteiskunnan kulujen kattamiseen.

Esimerkiksi I-veroluokassa:

• 20 000 euron perinnöstä vero on 100 € (0,5 %).
• 200 000 euron perinnöstä vero on 21 700 € (10,8 %).
• 1 000 000 euron perinnöstä vero on 149 700 € (14,9 %).

Progressio tasoittuu miljoonaluokan omaisuuksissa, mutta sillä on silti iso vaikutus perinnönsuunnitteluun. Varakkaissa perheissä omaisuutta pyritäänkin usein jakamaan useammalle saajalle. Näin yksittäinen perillinen ei nouse tarpeettoman korkealle veroportaalle.

Erityistapaukset: Milloin taulukkoa ei käytetä suoraan?

Taulukot ovat verotuksen ydin, mutta tietyissä tilanteissa niitä ei voida soveltaa suoraan ennen kuin oikeudelliset vähennykset on huomioitu.

1. Puolisovähennys (90 000 €)

Vainajan aviopuoliso saa tehdä perintöosuudestaan merkittävän 90 000 euron puolisovähennyksen.

• Esimerkki: Leski perii 100 000 euroa. Vähennyksen jälkeen verotettava osuus on 10 000 euroa. Koska 10 000 euroa on alle 20 000 euron rajan, leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Tämä vähennys on tarkoitettu turvaamaan lesken toimeentuloa puolison kuoleman jälkeen.

2. Alaikäisyysvähennys (60 000 €)

Vainajan lapsi tai lapsenlapsi, joka on kuolinhetkellä alle 18-vuotias, saa vähentää osuudestaan 60 000 euroa.

• Esimerkki: 10-vuotias lapsi perii 75 000 euroa. Vähennyksen jälkeen jää 15 000 euroa. Ei veroa. Tämä vähennys on erityisen tärkeä, jos lapsi on menettänyt huoltajansa.

3. Sukupolvenvaihdoshuojennus

Jos perintöön kuuluu yritys tai maatila, ja perillinen jatkaa yritystoimintaa, veroa voidaan huojentaa merkittävästi perintö- ja lahjaverolain 55 §:n nojalla. Tällöin taulukon luvut eivät anna oikeaa kuvaa ilman monimutkaisia lisälaskelmia. Huojennus voi olla jopa 60–80 % normaalista verosta.

Perintöverotaulukon "sudenkuopat" ja huomioitavaa

Laskelmissa erehtyy helposti, jos järjestelmän yksityiskohtia ei tunne. Verottaja on näissä asioissa tarkka.

• Lahjat 3 vuoden ajalta: Jos olet saanut vainajalta lahjoja viimeisen kolmen vuoden aikana ennen hänen kuolemaansa, nämä lahjat lasketaan mukaan perintöosuuteen veroa määritettäessä. Niistä jo maksettu lahjavero kuitenkin hyvitetään. Tämä estää "kuolinvuodepakoja", joissa omaisuus yritettäisiin antaa lahjana juuri ennen kuolemaa veron välttämiseksi.
• Henkivakuutuskorvaukset: Nykyään kuoleman perusteella maksettavat henkivakuutuskorvaukset ovat täysin veronalaista perintöä. Ne lisätään perintöosuuden päälle, mikä saattaa nostaa sinut taulukossa seuraavalle, kalliimmalle portaalle. Joskus onkin viisaampaa määrätä edunsaajaksi useita henkilöitä.
• Useat perinnöt peräkkäin: Jos perit saman omaisuuden kahdesti alle kahden vuoden sisällä (esim. molemmat vanhemmat kuolevat lyhyen ajan sisään), jälkimmäisestä perinnöstä saa huomattavan hyvityksen, jotta samaa omaisuutta ei veroteta täysimääräisesti kahdesti.
• Hallintaoikeusvähennys: Jos perimääsi asuntoon jää asumaan leski (hallintaoikeus), asunnon arvoa alennetaan verotuksessa. Tämä vähennys lasketaan hallintaoikeuden haltijan iän mukaan. Mitä nuorempi hallintaoikeuden haltija on, sitä suurempi on vähennys ja sitä pienemmäksi jää perillisen maksettava vero.

Mitä tapahtuu, jos perinnöstä luopuu?

Perintöverotaulukkoa voi joskus "väistää" luopumalla perinnöstä.

• Tehokas luopuminen: Jos luovut perinnöstä täysin ja ehdoitta, perintö menee sille, joka sen saisi jos sinua ei olisi (yleensä lapsillesi). Tällöin sinä et maksa veroa, vaan lapsesi maksavat veron oman osuutensa mukaan. Jos perintö jaetaan usealle lapselle, kukin saa oman 20 000 euron verovapaan pohjansa, mikä voi säästää perheeltä suuria summia.
• Luopuminen jonkun hyväksi: Jos sanot "luovun perinnöstä sisareni hyväksi", se katsotaan ensin perinnöksi sinulle ja sitten lahjaksi sisarellesi. Tällöin joudutte maksamaan sekä perintöveron että lahjaveron. Älä siis tee tätä virhettä!

Käytännön neuvoja veron arviointiin ja maksamiseen

Kun aloitat perunkirjoitusprosessia, suosittelemme seuraavaa toimintatapaa:

1. Listaa varat ja velat: Ole rehellinen ja käytä käypiä markkina-arvoja. Voit lukea lisää omaisuuden arvostamisesta perukirjaan.
2. Määritä oma osuutesi: Oletko ainoa perillinen vai jaatko potin sisarusten kanssa? Onko testamentti muuttanut jakoa?
3. Tunnista veroluokkasi: Sisarukset ja heidän lapsensa ovat aina kakkosluokassa!
4. Tarkista vähennykset: Oletko oikeutettu alaikäisyys- tai puolisovähennykseen?
5. Käytä taulukkoa tai laskuria: Voit käyttää tässä artikkelissa olevia taulukoita tai hyödyntää perintöverolaskuria, joka tekee laskennan automaattisesti puolestasi.

Veron maksaminen: Verohallinto lähettää perintöveropäätöksen tavallisesti 6-12 kuukautta perunkirjoituksen jälkeen. Yli 500 euron vero jaetaan yleensä kahteen erään, ja ensimmäinen eräpäivä tulee noin kolmen kuukauden päähän päätöksen saamisesta. Jos maksu ei onnistu yhdellä kertaa esimerkiksi siksi, että varat ovat kiinni asunnossa tai metsässä, maksujärjestelyä voi hakea.

Yhteenveto

Perintöverotaulukko kertoo paljon suomalaisen verojärjestelmän logiikasta. Se suosii lähisukulaisia ja jättää pienet perinnöt verotuksen ulkopuolelle. Veroluokkien erot voivat tuntua ankaroilta, mutta järjestelmä on ennakoitava, kun taulukon lukutaito on hallussa.

Huolellinen alku säästää monelta murheelta. Arvioi veron määrä taulukon avulla heti prosessin alussa. Näin vältät ikävät yllätykset ja voit suunnitella omaisuuden realisointia tai säästöjen käyttöä ajoissa. Perintövero on velka valtiolle, ja se on hoidettava siinä missä muutkin pesän velvoitteet.

---

Tämän artikkelin tiedot perustuvat vuoden 2026 lainsäädäntöön. Verolait voivat muuttua poliittisten päätösten myötä, joten varmista aina ajantasaiset tiedot Verohallinnon virallisilta sivuilta tai perintöoikeuteen erikoistuneelta asiantuntijalta ennen lopullisia päätöksiä.