Johdanto
Vuoden 2026 alusta perintöveron verovapaa alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon perillistä kohti. Muutos koskee perintöjä, joissa kuolinpäivä on 1.1.2026 tai myöhemmin, vanhempien kuolinpäivien osuudet lasketaan yhä vanhalla 20 000 euron pohjalla. Sama 30 000 euron raja ja kahden veroluokan asteikko määräävät, maksaako lapsi 80 000 euron perinnöstä 5 400 euroa vai sisarus 12 800 euroa.
Verolaskenta itsessään on yksinkertainen kahden tiedon tehtävä: perillisen veroluokka ja perintöosuuden nettoarvo. Taulukon riviltä luetaan kiinteä perusvero ja prosentti, jolla alarajan ylittävä osa kerrotaan. Esimerkiksi 60 000–200 000 euron porras tarkoittaa veroluokassa I 2 800 euroa pohjalle ja 13 prosenttia päälle, veroluokassa II 7 000 euroa ja 29 prosenttia.
Pesänselvityskulut, puolisovähennys (90 000 €) ja alaikäisyysvähennys (60 000 €) tehdään ennen taulukon soveltamista. Käymme alla läpi molempien veroluokkien 2026-asteikot, lasketut esimerkit ja ne erityistilanteet, hallintaoikeusvähennys, kolmen vuoden lahjasääntö, sukupolvenvaihdoshuojennus, joissa pelkkä taulukko ei riitä.
Perintöveron perusperiaatteet Suomessa
Ennen taulukoihin siirtymistä on hyvä ymmärtää muutama perusasia. Suomalainen perintöverotus on kehittynyt vuosikymmenten saatossa, mutta ydinperiaate on säilynyt: läheisimpiä sukulaisia verotetaan lievemmin kuin kaukaisempia.
- Henkilökohtaisuus: Perintöveroa ei makseta koko kuolinpesän summasta yhtenä könttänä. Jokaiselle perilliselle lasketaan vero erikseen hänen omasta osuudestaan. Jos pesässä on 100 000 euroa ja kaksi lasta, kumpikin maksaa veroa 50 000 euron osuudestaan. Jakotapa vaikuttaa siksi suoraan veron kokonaismäärään.
- 30 000 euron raja (1.1.2026 alkaen): Pieniä perintöjä ei veroteta Suomessa. Jos perillisen osuus jää alle 30 000 euron, veroa ei mene lainkaan. Tasan 30 000 eurosta vero kuitenkin alkaa kertyä. Raja nostettiin vuoden 2026 alussa aiemmasta 20 000 eurosta, ja vanha raja koskee yhä niitä perintöjä, joissa kuolinpäivä on ennen 1.1.2026.
- Nettoarvo: Vero lasketaan perinnön nettoarvosta. Tämä tarkoittaa, että omaisuuden arvosta on ensin vähennetty vainajan velat ja pesänselvityskulut (kuten hautajaiset). Perukirja on se virallinen asiakirja, johon nämä luvut kirjataan.
- Vähennykset: Tietyillä perillisryhmillä on oikeus verovähennyksiin, jotka tehdään ennen taulukon soveltamista. Esimerkiksi leski saa vähentää osuudestaan 90 000 euroa ja alaikäinen lapsi 60 000 euroa.
Veroluokka I – Lähisukulaiset
Veroluokka I on "huojennettu" luokka, johon kuuluvat vainajan läheisimmät ihmiset. Veroprosentit ovat maltillisempia, koska lainsäädäntö pyrkii helpottamaan omaisuuden siirtymistä perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Taustalla on suomalainen ajatus kodin ja kertyneen varallisuuden säilymisestä suvun piirissä.
Veroluokkaan I kuuluvat:
- Vainajan aviopuoliso
- Vainajan lapset ja lapsenlapset (suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset)
- Vainajan vanhemmat ja isovanhemmat (suoraan ylenevässä polvessa olevat perilliset)
- Vainajan avopuoliso, jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet avioliitossa.
- Puolison lapsi (stepchild), jota kohtaan vainaja oli suoraan ylenevässä polvessa.
- Ottolapsi ja adoptiovanhemmat rinnastetaan täysin biologisiin sukulaisiin.
Veroluokka I taulukko (1.1.2026 alkaen)
Tämä taulukko on voimassa niissä perinnöissä, joissa kuolinpäivä on 1.1.2026 tai myöhemmin. Jos kuolinpäivä osuu vuoden 2025 puolelle, sovelletaan edelleen vanhaa, 20 000 euron alarajan asteikkoa.
| Perintöosuuden arvo (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Veroprosentti ylittävältä osalta |
|---|---|---|
| 30 000 – 40 000 | 100 | 7 % |
| 40 000 – 60 000 | 800 | 10 % |
| 60 000 – 200 000 | 2 800 | 13 % |
| 200 000 – 1 000 000 | 21 000 | 16 % |
| yli 1 000 000 | 149 000 | 19 % |
Miten taulukkoa luetaan? (Esimerkki I)
Kuvitellaan, että Pekka perii isältään 80 000 euroa, ja kuolinpäivä on vuoden 2026 puolella.
- Pekka kuuluu veroluokkaan I.
- 80 000 euroa osuu välille 60 000 – 200 000 €.
- Alarajan (60 000 €) kohdalla kiinteä vero on 2 800 €.
- Lasketaan alarajan ylittävä osa: 80 000 € - 60 000 € = 20 000 €.
- Lasketaan ylittävän osan vero: 20 000 € * 13 % (0,13) = 2 600 €.
- Kokonaisvero: 2 800 € + 2 600 € = 5 400 €.
Tämä tarkoittaa, että Pekan perinnöstä valtion osuus on noin 6,8 %.
Veroluokka II – Muut sukulaiset ja vieraat
Veroluokka II on selvästi ankarampi. Se koskee perintöjä, jotka "poistuvat" ydinfamilian piiristä. Veroprosentit ovat lähes kaksinkertaiset I-luokkaan verrattuna. Monet kokevat tämän epäoikeudenmukaiseksi etenkin sisarusten kohdalla, mutta laki on tässä yksiselitteinen.
Veroluokkaan II kuuluvat:
- Sisarukset ja puolisisarukset
- Sisarusten lapset (sisaren- ja veljenlapset)
- Kaukaisemmat sukulaiset, kuten serkut, sedät ja tädit.
- Ystävät, tuttavat ja muut täysin ulkopuoliset testamentinsaajat.
- Avopuoliso, joka ei täytä I-luokan kriteerejä (esim. ei yhteisiä lapsia eikä aiempaa liittoa).
Veroluokka II taulukko (1.1.2026 alkaen)
| Perintöosuuden arvo (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Veroprosentti ylittävältä osalta |
|---|---|---|
| 30 000 – 40 000 | 100 | 19 % |
| 40 000 – 60 000 | 2 000 | 25 % |
| 60 000 – 200 000 | 7 000 | 29 % |
| 200 000 – 1 000 000 | 47 600 | 31 % |
| yli 1 000 000 | 295 600 | 33 % |
Miten taulukkoa luetaan? (Esimerkki II)
Kuvitellaan, että Liisa perii lapsettomalta tädiltään 80 000 euroa vuoden 2026 puolella.
- Liisa kuuluu veroluokkaan II.
- 80 000 euroa osuu välille 60 000 – 200 000 €.
- Alarajan (60 000 €) kohdalla kiinteä vero on 7 000 €.
- Lasketaan alarajan ylittävä osa: 80 000 € - 60 000 € = 20 000 €.
- Lasketaan ylittävän osan vero: 20 000 € * 29 % (0,29) = 5 800 €.
- Kokonaisvero: 7 000 € + 5 800 € = 12 800 €.
Huomautus: Vertaa Liisan ja Pekan veroa samasta 80 000 euron summasta. Pekka maksaa 5 400 €, Liisa 12 800 €. Ero on yli 7 000 euroa, eli veroluokan vaihtuminen yli kaksinkertaistaa rasituksen.
Miksi verotus on progressiivista?
Progressiivinen verotus tarkoittaa, että suuremmasta perinnöstä maksetaan suhteellisesti enemmän veroa. Taustalla on maksukykyperiaate: suuremman perinnön saajalla katsotaan olevan paremmat edellytykset osallistua yhteiskunnan kulujen kattamiseen.
Esimerkiksi I-veroluokassa vuoden 2026 asteikolla:
- 30 000 euron perinnöstä vero on 100 € (0,3 %).
- 200 000 euron perinnöstä vero on 21 000 € (10,5 %).
- 1 000 000 euron perinnöstä vero on 149 000 € (14,9 %).
Progressio tasoittuu miljoonaluokan omaisuuksissa, mutta sillä on silti iso vaikutus perinnönsuunnitteluun. Varakkaissa perheissä omaisuutta pyritäänkin usein jakamaan useammalle saajalle. Näin yksittäinen perillinen ei nouse tarpeettoman korkealle veroportaalle.
Erityistapaukset: Milloin taulukkoa ei käytetä suoraan?
Taulukot ovat verotuksen ydin, mutta tietyissä tilanteissa niitä ei voida soveltaa suoraan ennen kuin oikeudelliset vähennykset on huomioitu.
1. Puolisovähennys (90 000 €)
Vainajan aviopuoliso saa tehdä perintöosuudestaan 90 000 euron puolisovähennyksen.
- Esimerkki: Leski perii 100 000 euroa. Vähennyksen jälkeen verotettava osuus on 10 000 euroa. Koska 10 000 euroa on alle 30 000 euron rajan, leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Yhdessä uudistuneen alarajan kanssa puolisovähennys siirtää lesken verovapaata kynnystä jopa 119 999 euroon asti, mikä turvaa toimeentuloa kuoleman jälkeen.
2. Alaikäisyysvähennys (60 000 €)
Vainajan lapsi tai lapsenlapsi, joka on kuolinhetkellä alle 18-vuotias, saa vähentää osuudestaan 60 000 euroa.
- Esimerkki: 10-vuotias lapsi perii 75 000 euroa. Vähennyksen jälkeen jää 15 000 euroa, mikä alittaa 30 000 euron verovapaan rajan. Veroa ei makseta lainkaan. Yhdessä alarajan kanssa alaikäisyysvähennys nostaa lapsen verovapaan rajan 89 999 euroon, mikä turvaa lapsen huoltoa silloin, kun toinen vanhemmista menehtyy.
3. Sukupolvenvaihdoshuojennus
Jos perintöön kuuluu yritys tai maatila ja perillinen jatkaa yritystoimintaa, veroa voidaan huojentaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n nojalla 60–80 prosenttia. Tällöin taulukon luvut eivät anna oikeaa kuvaa ilman erillisiä lisälaskelmia.
Perintöverotaulukon "sudenkuopat" ja huomioitavaa
Laskelmissa erehtyy helposti, jos järjestelmän yksityiskohtia ei tunne. Verottaja on näissä asioissa tarkka.
- Lahjat 3 vuoden ajalta: Jos olet saanut vainajalta lahjoja viimeisen kolmen vuoden aikana ennen hänen kuolemaansa, nämä lahjat lasketaan mukaan perintöosuuteen veroa määritettäessä. Niistä jo maksettu lahjavero kuitenkin hyvitetään. Tämä estää "kuolinvuodepakoja", joissa omaisuus yritettäisiin antaa lahjana juuri ennen kuolemaa veron välttämiseksi.
- Henkivakuutuskorvaukset: Nykyään kuoleman perusteella maksettavat henkivakuutuskorvaukset ovat täysin veronalaista perintöä. Ne lisätään perintöosuuden päälle, mikä saattaa nostaa sinut taulukossa seuraavalle, kalliimmalle portaalle. Joskus onkin viisaampaa määrätä edunsaajaksi useita henkilöitä.
- Useat perinnöt peräkkäin: Jos perit saman omaisuuden kahdesti alle kahden vuoden sisällä (esim. molemmat vanhemmat kuolevat lyhyen ajan sisään), jälkimmäisestä perinnöstä saa hyvitystä, jotta samaa omaisuutta ei veroteta täysimääräisesti kahdesti.
- Hallintaoikeusvähennys: Jos perimääsi asuntoon jää asumaan leski (hallintaoikeus), asunnon arvoa alennetaan verotuksessa. Tämä vähennys lasketaan hallintaoikeuden haltijan iän mukaan. Mitä nuorempi hallintaoikeuden haltija on, sitä suurempi on vähennys ja sitä pienemmäksi jää perillisen maksettava vero.
Mitä tapahtuu, jos perinnöstä luopuu?
Perintöverotaulukkoa voi joskus "väistää" luopumalla perinnöstä.
- Tehokas luopuminen: Jos luovut perinnöstä täysin ja ehdoitta, perintö menee sille, joka sen saisi jos sinua ei olisi (yleensä lapsillesi). Tällöin sinä et maksa veroa, vaan lapsesi maksavat veron oman osuutensa mukaan. Jos perintö jaetaan usealle lapselle, kukin saa oman 30 000 euron verovapaan pohjansa, mikä voi säästää perheeltä suuria summia.
- Luopuminen jonkun hyväksi: Jos sanot "luovun perinnöstä sisareni hyväksi", se katsotaan ensin perinnöksi sinulle ja sitten lahjaksi sisarellesi. Tällöin joudutte maksamaan sekä perintöveron että lahjaveron. Älä siis tee tätä virhettä!
Käytännön neuvoja veron arviointiin ja maksamiseen
Kun aloitat perunkirjoitusprosessia, suosittelemme seuraavaa toimintatapaa:
- Listaa varat ja velat: Ole rehellinen ja käytä käypiä markkina-arvoja. Voit lukea lisää omaisuuden arvostamisesta perukirjaan.
- Määritä oma osuutesi: Oletko ainoa perillinen vai jaatko potin sisarusten kanssa? Onko testamentti muuttanut jakoa?
- Tunnista veroluokkasi: Sisarukset ja heidän lapsensa ovat aina kakkosluokassa!
- Tarkista vähennykset: Oletko oikeutettu alaikäisyys- tai puolisovähennykseen?
- Käytä taulukkoa tai laskuria: Voit käyttää tässä artikkelissa olevia taulukoita tai hyödyntää perintöverolaskuria, joka tekee laskennan automaattisesti puolestasi.
Veron maksaminen: Verohallinto lähettää perintöveropäätöksen tavallisesti 6-12 kuukautta perunkirjoituksen jälkeen. Yli 500 euron vero jaetaan yleensä kahteen erään, ja ensimmäinen eräpäivä tulee noin kolmen kuukauden päähän päätöksen saamisesta. Jos maksu ei onnistu yhdellä kertaa esimerkiksi siksi, että varat ovat kiinni asunnossa tai metsässä, maksujärjestelyä voi hakea.
Yhteenveto
Perintöverotaulukko kertoo paljon suomalaisen verojärjestelmän logiikasta. Se suosii lähisukulaisia ja jättää pienet perinnöt verotuksen ulkopuolelle. Veroluokkien erot voivat tuntua ankaroilta, mutta järjestelmä on ennakoitava, kun taulukon lukutaito on hallussa.
Huolellinen alku säästää monelta murheelta. Arvioi veron määrä taulukon avulla heti prosessin alussa. Näin vältät ikävät yllätykset ja voit suunnitella omaisuuden realisointia tai säästöjen käyttöä ajoissa. Perintövero on velka valtiolle, ja se on hoidettava siinä missä muutkin pesän velvoitteet.
Tämän artikkelin tiedot perustuvat vuoden 2026 lainsäädäntöön. Verolait voivat muuttua poliittisten päätösten myötä, joten varmista aina ajantasaiset tiedot Verohallinnon virallisilta sivuilta tai perintöoikeuteen erikoistuneelta asiantuntijalta ennen lopullisia päätöksiä.
Lähteet
- Perintökaari (Finlex): perimysjärjestys, kuolinpesän hallinto, perinnönjako, lakiosa.
- Perintö- ja lahjaverolaki (Finlex): perintöverotuksen perusteet, vähennykset, veroluokat.
- Verohallinto: Perukirja ja perunkirjoitus: perukirjan toimitusohjeet ja määräajat.
- Verohallinto: Perintövero: perintöveron määrät, vähennykset ja maksuaikataulu.
- Digi- ja väestötietovirasto (DVV): perukirjan osakasluettelon vahvistaminen ja sukuselvitys.