Maksuton työkalu

Keitä ovat kuolinpesän osakkaat?

Vastaa muutamaan kysymykseen, niin näet ketkä kuuluvat kuolinpesän osakkaisiin ja ketkä on muuten otettava huomioon. Työkalu ei tallenna vastauksiasi.

1.Onko vainajalla jälkeläisiä?

Edesmenneen lapsen tilalle tulevat hänen omat jälkeläisensä (sijaantulo-oikeus). Sama koskee lasta, joka on luopunut perinnöstä tehokkaasti: hänet rinnastetaan kuolleeseen, ja hänen jälkeläisensä tulevat sijaan. Valitse siis kyllä, jos elossa on lapsia tai edesmenneen lapsen jälkeläisiä.

2.Oliko vainaja naimisissa kuollessaan?
3.Jättikö vainaja testamentin?

Laske myös perunkirjoituksen määräaika

Mikä on kuolinpesän osakas?

Kuolinpesän osakas on henkilö, jolla on oikeus osallistua pesän hallintoon ja päätöksiin. Osakkaita ovat lakimääräiset perilliset, tietyin edellytyksin leski sekä yleistestamentin saaja. Kaikki osakkaat on kutsuttava perunkirjoitukseen ja merkittävä perukirjaan.

Perimysjärjestys

Perintö menee ensin rintaperillisille eli vainajan lapsille ja heidän jälkeläisilleen. Jos heitä ei ole, perivät vanhemmat ja sisarukset. Jos heitäkään ei ole, perivät isovanhemmat ja heidän lapsensa eli vainajan sedät, tädit ja enot. Serkut eivät peri. Perintö menee aina lähimmälle elossa olevalle portaalle: etäisempi sukulainen ei peri, jos lähempänä on perijöitä.

Lesken asema

Jos vainajalla ei ollut lapsia, leski perii puolisonsa ja on pesän osakas. Jos lapsia oli, leski ei peri heidän ohellaan, mutta on silti osakas avio-oikeuden nojalla, kunnes ositus on toimitettu. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, leski ei ole tällä perusteella osakas, mutta hänellä säilyy oikeus asua yhteisessä kodissa.

Testamentin vaikutus

Yleistestamentin saaja, jolle on testamentattu koko omaisuus tai osuus siitä, on pesän osakas. Legaatin saaja, joka saa vain tietyn esineen tai rahasumman, ei ole osakas, vaan hänellä on saatava pesältä. Rintaperillisen lakiosaa ei voi sivuuttaa testamentilla.

Perinnöstä luopuminen rinnastuu kuolemaan

Kun perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti, hänet käsitellään samoin kuin jos hän olisi kuollut ennen perittävää: hänen tilalleen tulevat hänen omat jälkeläisensä. Luopuminen on tehokas, kun se tehdään kirjallisesti, ennen kuin perillinen on ryhtynyt pesään, eikä siinä nimetä sijaan tulevaa saajaa. Jos luopuja nimeää saajan, kyse on lahjasta, ja luopuja pysyy osakkaana siihen asti.

Usein kysytyt kysymykset

Onko leski aina kuolinpesän osakas?

Ei aina. Leski on osakas, jos hän perii (esimerkiksi kun lapsia ei ole eikä testamentti määrää toisin) tai jos hänellä on avio-oikeus pesän omaisuuteen eikä ositusta ole vielä tehty. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden pois ja lapsia on, leski ei ole osakas, mutta hänellä on silti asumissuoja.

Ovatko lastenlapset osakkaita?

Lastenlapsi on osakas, jos hänen vanhempansa eli vainajan lapsi on kuollut tai luopunut perinnöstä tehokkaasti. Tällöin lastenlapsi tulee vanhempansa sijaan. Jos vainajan lapsi on elossa, hänen lapsensa eivät ole osakkaita.

Onko testamentin saaja osakas?

Yleistestamentin saaja on osakas. Legaatin saaja, joka saa vain yksittäisen esineen tai rahasumman, ei ole osakas.

Mitä tarkoittaa toissijainen perillinen?

Kun lapseton vainaja oli naimisissa, leski perii ensin. Vainajan vanhemmat ja sisarukset ovat toissijaisia perillisiä: he perivät vasta lesken jälkeen, mutta heidät on kutsuttava perunkirjoitukseen jo nyt.

Lähteet

Perintökaari 40/1965 (Finlex)

Tämä työkalu antaa yleistä tietoa Suomen perintökaaren mukaan eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Osakkuus varmistetaan sukuselvityksellä.